CDDY
CDDY eli FGF4-retrogeeni on välilevysairaudelle altistava riskigeeni ja se sijaitsee kromosomissa 12. Se aiheuttaa koiralla selkärangan välilevyjen ennenaikaista rappeutumista ja on samalla riskigeeni välilevytyrälle. Jo yksi geenikopio retrogeeniä aiheuttaa koiralla välilevysairauden riskin, joten geenin vaikutus on vallitseva. Koiria, joilla on yksi tai kaksi kopiota retrogeeniä, nimitetään kondrodystrofisiksi (CDDY). Kromosomin 12 retrogeeni on löydetty vuonna 2017, joten löydös on melko uusi.
Retrogeeniä esiintyy lukuisilla eri roduilla vaihtelevasti ja sen yleisyyttä kuvataan esiintymisfrekvenssin avulla. Esiintymisfrekvenssi kuvaa, kuinka suuri osuus rodun geeneistä kyseisessä geenipaikassa eli lokuksessa on FGF4-retrogeeniä. Wisdom Panelin tutkimuksen perusteella CDDY on koirien yleisin tautigeeni. Schapendoesilla arvellaan nykyisten testitulosten perusteella esiintyvyysfrekvenssin olevan noin 25-50 %, jopa 48 %.
CDDY-retrogeenin kopioiden määrän koiralta voidaan selvittää kaupallisilla testeillä, kuten esimerkiksi MyDogDNA-testillä sekä Laboklinin kautta. Yhdistys suosittelee testaamaan koiran CDDY-retrogeenin kopioiden määrän, jotta saamme kartoitettua tilannetta ja testattujen koirien määrä lisääntyy. Tuloksen voi ilmoittaa yhdistykselle kotisivuilta löytyvän linkin kautta.
Kalifornian yliopisto Davis on antanut jalostussuosituksia esiintyvyysfrekvenssien mukaisesti. Mikäli rodun esiintymisfrekvenssi on 25-50 %, kuten schapendoesilla tällä hetkellä, tulee retrogeenin karsinta tehdä vähitellen useiden sukupolvien aikana. Parhaiten tähän tulokseen päästään, kun käytetään yhdistelmissä toisena osapuolena koiria, joilla ei ole retrogeeniä.
Schapendoeseilla ei ole raportoitu välilevysairauksia, joten on vaikeaa sanoa, kuinka todellinen riski CDDY-retrogeeni rodussa on. Pitkällä tähtäimellä on toivottavaa saada karsittua geeni rodusta pois, mutta se vie aikaa eikä tapahdu yhdessä sukupolvessa. On kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka retrogeeni koiralta löytyisi, se ei tarkoita sitä, että koira olisi sairas tai, että koira sairastuisi välilevysairauteen.
Mikäli koiralla on yksi tai kaksi kopiota, koira kannattaa röntgenkuvata kalkkeutuneiden välilevyjen osalta (IDD) 24-48 kuukauden iässä. Kalkkeutuneilla välilevyillä sekä retrogeenillä on todettu tutkimuksissa olevan yhteys. Kennelliitto ei tällä hetkellä lausu schapendoeseille IDD:tä, mutta lausunnon saa tilattua INCOC-palvelusta, jossa lausuvat Kennelliiton eläinlääkärit. IDD-luokitus kertoo röntgenissä havaittujen kalkkeutuneiden välilevyjen lukumäärän, jossa IDD0 on puhdas eli ei muutoksia ja IDD3 vaikea, jossa 5 tai enemmän osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä. IDD1 ja IDD2 sijoittuvat asteikon välille. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka IDD-kuvat ovat tällä hetkellä paras mittari selvittämään välilevysairauksia, voi koiralle tulla välilevytyrä myös ilman kalkkeumia. Tästä syystä pelkkä röntgenseulonnoilla ei saada vähennettyä mahdollisia sairastumisia riittävästi, vaan geenin karsiminen rodusta on lopulta kaikista paras keino.
Yhdistyksen jalostussuositukset
Yhdistys suosittelee testaamaan vähintään jalostuskoirat retrogeenin osalta. Suositellaan, että kahta kahden kopion (CDDY/CDDY) koiraa ei yhdistetä. Yhden ja kahden kopion koirat suositellaan röntgenkuvattavaksi kalkkeutuneiden välilevyjen (IDD) osalta 24-48 kuukauden iässä. Kennelliitto ei tällä hetkellä anna IDD-lausuntoa schapendoeseille, joten lausunto tilataan INCOC-palvelun kautta. Jalostuksessa on suosittava koiria, joilla on mahdollisimman vähän kalkkeutuneita välilevyjä. Välilevysairaita koiria ei saa käyttää jalostukseen.
Yhdistys jää seuraamaan testausten tuloksia ja päivittää suosituksia tarvittaessa niiden perusteella.
N/N = Koira, jolla ei ole CDDY-retrogeeniä N/CDDY = Koira, jolla on yksi kopio CDDY-retrogeeniä, lisää välilevysairauden riskiä CDDY/CDDY = Koira, jolla on kaksi kopiota CDDY-retrogeeniä, lisää välilevysairauden riskiä |