•• ETUSIVU
    ••
AJANKOHTAISTA
    •• YHDISTYS
    ••
ROTUTIETOA
         •• Rotumääritelmä
         •• Rotumääritelmän tulkinta
         •• Historia
         •• Turkinhoito
  
    ••
JALOSTUS
    ••
KASVATTAJAT
    ••
PENTUVÄLITYS
    ••
HARRASTUKSET
    ••
KIERTOPALKINNOT
    ••
MYYNTITUOTTEET
    ••
KUVAGALLERIA
    ••
LOMAKKEET
    ••
LINKIT


           Suomeksi  In English

Schapendoes käy kampaajalla
Jäsenlehdessä 3/1999
 
Schapendoes on työkoira ja siltä sen tulee näyttää myös näyttelyyn kunnostettuna. Hollannissa sitä käytettiin lammaslaumaa koossa pitävänä koirana. Se asetti tietysti myös turkille vaatimukset. Turkin sanotaan edelleen olevan itsestään puhdistuvan ja tästä syystä useat kasvattajat eivät edelleenkään pese koiriaan kuin niiden tahriessa itsensä pahasti esim. öljyyn tai maaliin. Muussa tapauksessa puhdistukseen riittää pelkkä kampaus tai huuhtelu vedellä.

Rotumääritelmä on tehty 50-luvulla ja siinä sanotaan, että turkki on 5-7 senttimetriä pitkää. Nyt vuosikymmenien päästä turkit ovat pidentyneet mm. ruoan laadun paranemisen myötä. Kun koirat eivät enää tee ympärivuorokautisia työpäiviä paimenessa, on sekin lisännyt turkin kasvua ja laatua. Mutta edelleenkään edes näyttelyissä sen turkin ei tule näyttää laitetulta.

Miten sitä sitten tulisi hoitaa, siitä ollaankin eri mieltä. Tässä muutama Hollannissa viime kesänä tuliaisiksi kerätty neuvo hollantilaisilta kasvattajilta.

Aikuisen koiran turkin tulee olla kuiva "vuohen turkki". Valmis se on vasta 2-3 vuoden iässä. Sitä ennen rakas perheenjäsenemme käy läpi muodonmuutoksen pehmeäturkkisesta pennusta karkeakarvaiseksi aikuiseksi. Myös turkin väri saattaa eri linjoista periytyvillä koirilla muuttua mustasta täysin harmaaksi.

Periaatteessa karvanlaatua on kolmenlaista. Harmaa on niistä kaikkein kuivin ja kovin laadultaan, kun sitä hieroo saattaa melkein kuulla sen "rahisevan". Harmaa turkki on valmiina helpoin kammattava takkuja poistettaessa, mutta se katkeaa herkästi latvoista kovan laatunsa vuoksi, jos sitä rajusti repii. Toiseksi karkein turkinlaatu on valkoisessa, se myös kasvaa nopeammin kuin esimerkiksi musta karva, joka näistä kolmesta on kaikkein pehmein ja hidaskasvuisin, se myös rajusti kammatessa irtoaa helpoimmin niin että takkujen ja irtoavan pohjavillan myötä tulee iso tukko uutta karvaa. Kaikkein hankalin vaihe on keväällä, kun aikuistuva koira "heittää" samaan aikaan pentukarvan lisäksi talven aikana paksuuntunutta pohjavillaa uuden turkin sekaan. Jos ei silloin ole tarkkana, saattaa karvaturrimme muistuttaa enemmänkin huopatossua ja silloin taas tulevat uudet ongelmat kun iho ei pääse hengittämään.

Totuta siis koirasi pennusta pitäen, vaikkei sitä tarvitsisikaan harjata; makaamaan kyljellään pöydällä ja tee tästä hetkestä yhteinen hellittelyhetki. Muista myös palkita koirasi, että se tietää, mitä siltä toivotaan.


Välineet
Muutamat hollantilaiset kasvattajat ovat sitä mieltä, että kaikki harjat joutavat pois käytöstä. Niitä käytettäessä schapendoesista tulee vanha englannin lammaskoiraa muistuttava pöyheäturkkinen "väärä" koira. Turkin tulee laskeutua luonnollisesti alaspäin vain vähän lainehtien, ei kihartuen. Toiset näyttelyssä tapaamani kasvattajat sen sijaan vannoivat harjojenkin nimeen. Harja, jossa on muoviset pitkät piikit ja luonnonharjas, oli erään kasvattajan suosikki, kolmas taas suosi kumipohjalla olevia metallipiikkejä. No jokainen löytää oman suosikkinsa ja tyylinsä.

Kamman pitää olla tarpeeksi pitkäpiikkinen ja harva. Myös sähköisiä kampoja on markkinoilla, ne säästävät ranteita kammattaessa.

Myös aikuista koiraa on helpompi kammata pöydällä ja se antaa tehdä sen, jos on pennusta pitäen siihen totutettu.

Aloita laittamalla koira kyljelleen. Kampaa kyljet aloittaen alhaalta vatsasta. Tee kammalla ensin jakaus koiran turkkiin. Näin näet samalla, jos koiran ihossa on jotain muutoksia; haavoja, kesällä punkkeja tai muita muutoksia. Kun kampa pysähtyy takkuun, älä vedä, sillä silloin vedät samalla voimakkaalla vedolla takun lisäksi turkkia. Aloita alusta varovasti "nykyttämällä", niin takku irtoaa. Myös sormilla voi avata takkuja.

Kaupoissa on myös myytävänä erilaisia "takunsulattajia", Nämä aineet eivät tietenkään avaa takkua itsellään, mutta pehmentävät takkua ja siten se on helpompi avata. Ne myös suojelevat turkkia kulumiselta.

Etene alhaalta ylöspäin jakaus kerrallaan, sitten toinen puoli, tassut ja pää ja häntä samalla tavalla kerros kerrokselta käsitellen. Näin menetellen kampaaminen kestää pari tuntia, mutta se samalla puhdistaa koirasi.

Näyttelyyn mentäessä kampaaminen pitää tehdä noin viikkoa ennen, jotta turkki ehtii asettua "kampaamattoman näköiseksi". Asettumista voi tehostaa laittamalla koiran sateeseen ulos hetkeksi tai poutasään sattuessa sateen korvaa suihkupullo.

Kampaa koirasi pentuturkin vaihtuessa vähintään kerran viikossa talvella ja keväällä kun pohjavilla irtoaa. Kesällä vähintään kerran kahdessa viikossa. Aikuisena parin viikon väli riittää.

Mottona; jos rakastat itseäsi kampaa kerran viikossa varsinkin nuorta koiraa! Iloisia hoitohetkiä lemmikkisi kanssa.


Älä koskaan kampaa koiraasi märkänä. Jos se on pestävä, niin kampaa ensin ja pese vasta sitten. Märkänä turkki venyy ja irtoaa!

Älä leikkaa takkuja pois, saksia voi käyttää leikkaamalla pystysuuntaan takkua auki ja sitten kammalla ja sormilla varovasti avaten. Älä leikkaa turkkia lyhyeksi, sillä se muuttaa karvanlaatua, käänny takkujen saadessa ylivallan joko kasvattajan tai ammattitrimmerin puoleen!


Kuvissa: Chico Asti van het Haskerhûs ja Janni Wierda-Corter
Teksti ja kuvat: Paula Lehdistö
 

Copyright © Suomen Schapendoes Ry - The Finnish Schapendoes Club  ::  Webmaster: Jenna Kallinen