Kasvatusohjeet

Kasvatusohjeet
Alkaen 1.5.2016


Päästäkseen pentulistalle, tulee yhdistelmien täyttää kasvatusohjeiden kohdat 1-5 sekä näiden tarkentavat määräykset.


Listalle kuitenkin pääsevät myös kasvatusohjeet terveyden osalta (kohdat 1-4) täyttävät yhdistelmät, mikäli ainoastaan ulkomuotoarviointi puuttuu. Tällöin pentueen tietoihin tulee lisämerkintä puutteellisesta ulkomuotoarvioinnista. Yhdistys pyrkii tällä jalostuksenohjauksella edistämään ja kaikilta osin kannustamaan vain terveiden koirien kasvattamista.


Jalostustoimikunta on aina käytettävissä mikäli ohjeista tai yhdistelmistä tulee kysyttävää. Lisäksi jalostustoimikunnalla on käytettävissään laskuri, jolla pystytään arvioimaan kaihiriski tulevalle pentueelle sukutaulun avulla, sekä pääsy Tanskan (vain jäsenille avoimeen) tietokantaan, näistä saa tietoja erikseen pyytämällä osoitteesta jalostus(a)schapendoes.fi.



VAATIMUKSET


  1. Silmät
    Astutushetkellä alle 12 kk vanha virallinen ECVO silmäpeilaustulos, joka osoittaa, ettei koiralla ole perinnölliseksi todettuja silmäsairauksia. 1) Suunnitellun yhdistelmän ensimmäisestä kolmesta (3) polvesta ei tule löytyä molemmin puolin perinnölliseksi todettuun samaan silmäsairauteen sairastuneita koiria. Suunnitellun yhdistelmän ensimmäisestä kahdesta (2) polvesta ei tule löytyä molemmin puolin katarakta –kantajina pidettyjä koiria. 2,3)

  1. Kyynärät
    Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla kyynärkuvattu. Raja-arvo 1, jolloin parituskumppanin tulee olla tutkitusti terve tuloksella 0. 4)

  1. Lonkat
    Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla lonkkakuvattu. Raja-arvo C, jolloin parituskumppanin tulee olla tutkitusti terve tuloksella A ja/tai B. 4)

  1. Monimuotoisuus
    Suunnitellun yhdistelmän sukusiitosprosentti saa olla enintään 6,25 % (serkusparitus) viidellä (5) sukupolvella laskettuna. Uusintayhdistelmä on hyväksyttävä ainoastaan, mikäli yhdistelmän ensimmäisestä pentueesta on rekisteröity enintään 2 pentua. Uroksen jalostuskäytön alaikäraja astutushetkellä on 20 kk ja nartun 24 kk.

  2. Ulkomuotoarviointi
    Ulkomuodon arvioimiseksi koiran tulee olla saanut kaksi (2) vähintään erittäin hyvä (EH) laatuarvosanaa, vaihtoehtoisesti koira voidaan myös jalostustarkastaa. 5)



SUOSITUKSET


Luonnearviointi
Luonteeltaan jalostukseen valittavien yksilöiden tulee olla rotumääritelmän mukaisia iloisia, rohkeita ja ystävällisiä. Jalostukseen käytettävien yksilöiden suositellaan suorittaneen luonnetta määrittävä testi, kuten MH-luonnekuvaus tai luonnetesti. Myös erilaiset kilpailukokeet, jotka sisältävät osion käyttäytymisen arvioimiseksi, ja koira on niistä suoriutunut, huomioidaan positiivisesti. Koiraa, joka on saanut toistuvasti koiranäyttelyssä laatuarvostelun hylätty selvästi aggressiivisen tai aran käytöksen vuoksi, ei tule käyttää jalostukseen.

PRA-geenitesti
Rodun PRA-silmäsairauden määrittävä geenitesti suositellaan suorittamaan koirille, joiden vanhemmat ovat tutkimattomia. Tällä hetkellä tutkimuksen suorittaa vain Ruhr University Bochum Saksassa. 3)
 
Lisääntyminen ja jälkeläismäärät

Jalostukseen käytettävien koirien tulee lisääntyä ja synnyttää luonnollisesti. Keinosiemennys on hyväksyttävä, mikäli narttu on aikaisemmin astutettu ja synnyttänyt luonnollisesti. Uroksen tulee osata astua luonnollisesti. Yksittäisen koiran jälkeläismäärä saa olla korkeintaan 5 % edellisen neljän vuoden aikana rekisteröidyistä Suomessa syntyneistä pennuista. 6)

 
Muuta huomioitavaa

Jalostukseen tulisi valita yksilöitä geenipohjaa laajentavasti ja monimuotoisuustutkimuksesta saatuja tuloksia hyödyntäen. Yhdistelmän tulisi sisältää mahdollisimman monta (mahdollisuuksien mukaan neljä) eri haplotyyppiä.
Kasvattajien tulisi välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla parituskumppaneille on;

    • kapea kallo/pitkä kuono

    • pitkä selkä-/lanneosa

    • matalat raajat

    • lyhyempi kuin kintereeseen ulottuva häntä

    • korkealla kannettu häntä

    • hammaspuutoksia


Kasvattajan tulee noudattaa jalostussuunnitelmissaan myös seuraavia ohjeita; 

 
  

TARKENNUKSET


1) Poikkeuksena lievä distichiasis sekä yleisesti ei-perinnölliseksi katsotut silmälöydökset, kuten puutteelliset kyynelkanavan aukot, RD – aste mRD tai PHPV/PHTVL – aste 1, jolloin parituskumppanilla tulee olla kuitenkin ECVO silmäpeilauslausunto terve. Linjaamista yksilöön, jolla on diagnosoitu perinnöllinen silmäsairaus, tulee välttää.


2) Kataraktan periytymismallia ei ole rodullemme määritelty, mutta sitä pidetään yleisesti autosomaalisesti resessiivisenä. Kantajina pidetään sairaan koiran lisäksi sen molempia vanhempia sekä mahdollisia jälkeläisiä.

Jalostukseen voidaan käyttää yhdistelmiä, joissa vähintään toinen osapuoli on genotyypiltään terve (ei kantaja), jolloin ei synny genotyypiltään sairaita yksilöitä. Esim. kantajiksi luettavia koiria voidaan käyttää jalostukseen parituskumppanin sekä sen vanhempien ollessa terveitä, ei kantajaksi katsottavia yksilöitä. Kataraktan kantajien yhdistäminen on Kennelliiton yleisen jalostusstategian vastaista.

Koiraa, joka on saanut suomalaisen lausunnon vähämerkityksellisestä kaihista, ei pidetä kaihisairaana eikä yksilöitä suljeta pois jalostuksesta. Parituskumppanin on kuitenkin oltava kaihin suhteen terve. Epäilyttävä-lausunnon saanutta koiraa pidetään sairaana, kunnes lausunto on Kennelliiton ohjeiden mukaisesti oikaistu terveeksi. Ruotsin ej ärftlig-lausuntoa pidetään Kennelliiton ohjeistuksen mukaisesti perinnöllisenä ja näitä yksilöitä koskevat samat rajoitukset kuin tavanomaisesti sairaaksi todettuja.


3) PRA-geenitestaus ei ole vaatimus pentulistalle pääsemiseksi. Kuitenkin kantajaksi testattu yksilö tulee yhdistää vain tutkitusti terveen, ei-kantajan kanssa. Sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.


4) Ulkomaisessa rekisterissä, ja ulkomailla pysyvästi asuvalla olevalta urokselta ei vaadita kuvaustulosta.


5) Näyttelytuloksista toisen tulee olla annettu virallisessa koiranäyttelyssä avoimessa luokassa, vähintään 15 kk:n iässä. Jalostustarkastuksessa rotuun erikoistunut tuomari arvioi koiran Hollannin rotuyhdistyksen (Vereniging de Nederlandse Schapendoes) lomaketta käyttäen. Hollannin rotuyhdistys antaa päätöksensä koiran jalostuskelpoisuudesta.


6) Rekisteröinteihin lasketaan Suomessa syntyneet ja rekisteröidyt pennut. Pyöristys tapahtuu normaalin pyöristyssäännön mukaisesti. Tällä hetkellä yksilöä kohden saisi olla enintään 16 jälkeläistä (rekisteröinnit 2012-2015).


  

Hallitus voi myöhemmin tarpeen mukaan tarkentaa näitä suosituksia.